1990-luku: Millenium [9. leiripäivä]

Auringonpaistetta ja pohjoisen puoleista tuulta.

Leiri heräsi jälleen auringonpaisteiseen aamuun. Lipunnoston jälkeen kuulemme vuosikymmenen tärkeimmät uutiset Nokian puhelinten noususta maailmanmarkkinoille ja MM95-kullasta.

Aamupäivälle oltiin järjestetty jokaiselle ikäkaudelle erilaista ohjelmaa. Seikkailijoille oli rastirata, jossa oli helppo Afrikan Tähti -pihapeli, huojuva pahvilaatikkotorni -peli ja trangian kasausta silmät sidottuina. Seikkailijat puolestaan pelasivat hieman haastavampaa versiota Afrikan Tähdestä, joka lähenteli enemmin klassikkolautapeliä kuin seikkailijoiden versio.

Samoajat pääsivät pelaamaan roolipeliä huonepakopelin merkeissä. Samoajat ottivat roolit yliopisto-opiskelijoina ja tutkimusrahoittajina, jotka olivat tulleet uuden hiukkaskiihdyttimen esittelyyn, mutta ongelmat alkoivat ilmetä nopeasti. Huoneiden painovoima ja lämpötilat olivat sekaisin. Yhdestä huoneesta löytyi tutkijan ruumis. Lisäjujun tähän juttuun toi vielä deja vu -ilmiöt, kun koko tilanne nollautui kiihtyvää tahtia. Oli löydettävä tie tiettyyn huoneeseen, jotta välttyisivät aikahypyltä.

Lounaan jälkeen päästiin uimaan ja pelaamaan rantapelejä saunalle sekä valmistamaan sytykeruusuja kotiin tai seuraavaan tapahtumaan mukaan vietäväksi. Samoajat joutuivat tiskaamaan likaisiksi jättämänsä haikkitrangiat, mutta pääsivät myös nauttimaan rannan tarjonnasta.

Päivällisen jälkeen alkoi vuosituhannenvaihde olla käsillä. Maailmanloppua ja tietokoneverkkojen nollaantumista vastaan jokaisen täytyi tehdä itsellensä foliohattu. Hattujen valmistuttua päästiin illan ensimmäiseen ohjelmanumeroon: limbokisaan.  Tämän jälkeen olikin vuorossa käänteinen limbo eli nousevan kepin yli hyppääminen. Ohjelmien aikana osa paistoi makkaraa ja nautti musiikista. Tarjolla oli myös kolmea erilaista mehuboolia ja karkkivartaita. Lopuksi laskettiin yhteisesti vuosituhannen vaihtumista.

Illan päätteeksi kuitenkin samoajat pääsivät rentoutumaan kevyemmän ohjelman pariin. He saivat valmistaa itsellensä pizzaa ja pääsivät rentotumaan ja pelaamaan lautapelejä keittiövartioiden ulkopuolella sijaitsevalle kiintolaavulle, jossa myös viettivät yön.

Yön pimeinä tunteina oli leirikasteen vuoro. Tästä kannattaan kysellä mieluummin lapselta 😉

 

Päivän kuvasaalis:

 

-Viestintä-

PS: Viestinnällä on ollut hieman kiireitä viimeisen päivän lyhytelokuvaprojektien kanssa. Tämän takia tiedotteet tulevat myöhässä.

Artikkeli kategoriassa

1980-luku: Rock ’n Pop [8. leiripäivä]

Sadetta ja kuravelliä, mutta illaksi aurinkoa.

Päivä alkoi edellisen illan tapaan sateisena ja harmaana. Luvassa oli sadetta koko päiväksi ja kuivatusteltat oli ladattu valmiiksi kuivaa puuta märkien vaatteiden varalle.

Aamunavauksessa kuulimme lyhyesti 80-luvun eri musiikkityyleistä ja tunnetuimmista artisteista. Tiedossa oli siis musiikkiaiheista ohjelmaa.

Aamupäivän aikana kuitenkin tarpojat vetivät edellisenä päivänä ennen kokkisotaa suunnittelemiaan rasteja seikkailijoille. Tarpojat olivat käyttäneet uudestaan heille pidettyä kuusenkerkkäteerastia sekä kehittäneet uusina rasteina jokamiehenoikeudet-rastin, jossa piti pantomiimina esittää eri oikeuksia ja kieltoja luonnossa liikkujilla on, kasvien ja uhanalaisten eläinten tunnistusrastit ja metsän eri kasvien maistelurastin.

Lounaan jälkeen kanttiini aukesi leiriläisille, joka toi samalla hieman lohtua ja iloa masentavaan ja märkään säähän. Tämän jälkeen alkoi tarpojien ja samoajien välinen pesäpallo-ottelu. Tarpojat keräsivät hurjan määrän pisteitä, kun koko kenttä tyhjennettiin yhdellä lyönnillä. Samaan aikaan seikkailijoilla alkoi musiikki- ja tanssipaja. Musiikkipajassa kehitettiin oma soitin, jostain haluamastaan esineestä, joita sitten soitettiin yhdessä. Tanssipajassa tanssittiin Blues Brothers -elokuvasta tutun ”Shake a Tail Feather” -biisin tahtiin, mutta hieman helpommalla koreografialla.
Kaikki pääsivät vielä pikaisesti käymään saunassa peseytymässä ja lämmittelemässä hikisten suoritusten jälkeen.

Päivällisen aikana ja hieman sen jälkeen oli keittiövartioilla aikaa keksiä ohjelmaa iltanuotioille, ennen sen alkamista. Vartioille oli annettu teemaksi 80-luvun ja muidenkin aikakausien musiikki.

Iltanuotio pidettiin taas Ruostejärven leirikeskuksen suuressa salissa huonojen sääolosuhteiden takia. Aluksi seikkailijat esittivät päivällä harjoittelemaansa tanssinumeroa, johon myös moni johtaja liittyi mukaan. Vartioiden ohjelmassa oli mm. keva 3. letkajenkka, keva 2. Macarena, keva 9. ilmakitaran vapaa revittelykisa.

Ohjelmanumeroiden välissä palkittiin haikin kolme parasta vartioita ja kokkisodan voittajat. Molemmat kisat olivat erittäin tiukkoja, varsinkin haikissa, jossa piste-erot kolme parhaan välillä olivat enimmillään 0,40 pistettä. Kolmanneksi sijoittuivat vartio Team Taitajat, toiseksi vartio Koirat ja ensimmäisellä sijalla, 77 pisteellä, vartio 7-porukka. Kokkisodan voitti keva 9 annokset, ja kunniamaininnan sai keva 3:n sokeripommijälkiruoka.

Illan päätteeksi Tempuksen virallinen bändi ”Huolto Boys” esiintyi, jonka jälkeen päästiin iltapalalle keskuskeittiölle ja sieltä melkeinpä suoraan nukkumaan.

 

Päivän kuvasaalis:

 

-Viesintä-

Artikkeli kategoriassa

1970-luku: Kokkisota [7. leiripäivä]

Haikista selviydytty, aika valmistaa jotain hyvää.

Saunomisen ja peseytymisen jälkeen olisi olut aika aloittaa kokkisota, mutta leirinjohto huomasi, että keittiövartioiden keittiöt olivat järkyttävässä kunnossa. Ruoanlaittovälineet olivat likaisia ja biojäteastiat oli unohdettu tyhjentää. Näin huonossa kunnossa olevilla keittiöillä ei varmasti valmistettasi mitään, joten aluksi oli kaikkien vartiolaisten pestävä keittiönsä puhtaaksi.

Tunnin kestäneet operaation jälkeen päästiin vihdoin aloittamaan kokkisota, jossa jokainen keittiövartio valmistaa alkupalan, pääaterian ja jälkiruoan. Pisteitä saatiin annosten luovuudesta, ulkonäöstä ja tietenkin mausta sekä valmistusprosessista. Aikaa valmistamiseen oli vähän reilu tunti.

Jokaiselle kevalle oli jaettu mm. couscousia, korppujauhoja, erilaisia vihanneksia, porsaan sisäfileettä, savumuikkuja, kananmunia, kermaa, mustikoita ja banaaneja. Näistä tuli valmistaa maittavat ateriat arvostelijaraadille.

Tunti kului ja oli aika kutsua kaikki koolle keskuskeittiön katokseen, jossa jokainen vartio pääsi esittelemään annoksensa. Monet olivat kehitelleet alkupaloiksi salaattiannoksia, mutta yksi keitto annos löytyi kevalta 1 sekä erikoisempia näkkileipä-koskenlaskija-tapaksia kevalta 9. Siirryttiin pääruokiin, jotka olivat varsin lihaisia. Osa tarjoiltiin couscousin kanssa ja osa erilaisten paistettujen vihannesten kanssa.

Jälkiruoka osuudessa oli yllättävän paljon vaihtelua. Muutamat vartiot olivat valmistaneet banaanilettuja hienojen koristeiden kanssa tai erilasia sokeripommi-soseita banaanin viipaleilla. Erikoisin jälkiruoka oli hillobanaani, johon oli lovettu mansikkahillourat.

Raadin saatua maistella ja arvostella annokset, pääsivät vartiot takaisin keittiövartioihinsa valmistamaan ylimääräisistä aineksista itsellensä illallista, elleivät he olleet jo valmistaneet sitä osittain tehdessään kokkisota-annoksiaan. Illallisten jälkeen olikin aika käydä nukkumaan.

 

 

-Viestintä-

Artikkeli kategoriassa

1950–1970-luku: Haikki, eli sinne, sinne ja takaisin, ja takaisin [5.-7. leiripäivät]

Lauantai 10.6. klo 16.00. Haikki alkoi lippuaukealta.

Lähtörasti L1: Viimeinen sotakorvaus. Aikaa suorittamiseen 90 min.

Vartioiden tehtävänä oli valmistaa heille annetuista tarvikkeista ja materiaaleista mallin mukainen puinen höyryveturi. Höyryveturi oli aikoinaan yksi viimeisistä toisen maailmansodan sotakorvauksista, joita Suomi joutuin maksamaan, ja se toimitettiin syyskuussa 1952. Pienoismallissa tuli olla toimivat pyörät ja niiden toimivuutta ja vakautta testattiin lyhyellä rampilla.

Rastin pääteeksi, vartioille jaettiin kartat ja matkaohjeeksi YYA-sopimus, jota tuli noudattaa haikin ajan.

L2: Porkkalan palautus. Nopein aika ratkaisee.

Vartion kunkin jäsenen tehtävänä on tehdä lyhyt kunniakierros meloen Porkkalan niemen ympäri, eli lyhyt poijuilla merkitty reitti päästä päähän. Neuvostoliitto palautti syyskuussa 1955 Porkkalan alueen takaisin Suomelle ja sitä on nyt lähdetty juhlistamaan.

L3: Helsingin olympialaiset. Nopein aika ratkaisee.

Vartion tehtävänä on käydä olympiasoihdun lailla kaupungista kaupunkiin aina lopulliseen määränpäähän saakka. Toisin sanoen pistesuunnistamassa lähimaastossa löytyviä rastilippuja ja kerätä niistä löytyneet koodit. Jokainen väliin jätetty koodi lisäsi aikaa 10 min. Kerätyt koodit tuli palauttaa yörastille.

L4: Alvar Aalto. Aikaa suorittamiseen 20 min.

Tehtävänä on kiehauttaa peltipurkissa punatiilen hehkuisella leikillä vähintään yksi desilitra vettä alle 20 minuutissa. Nopein aika sai eniten pisteitä. Alvar Aalto tunnettaan Finlandia-talon suunnittelusta, mutta myös punatiilisistä rakennuksistaan 50–70-luvuilta.

L5.1 (YÖ): Kaupungistuminen. Aikaa suorittamiseen 120 min.

Iltapäivän ja illan aikana tapahtui suuri kansanmuutto maalta kaupunkeihin, kun leiriläiset saapuivat yörastille. Oli siis rakennettava laatutasoltaan vaihtelevia lähiöitä kaupunkien läheisyyteen.
Vartioiden tehtävänä oli kasata itsellensä yötä vasten majoitteet, jotka rastimiehet kävivät tarkastamassa.

L5.2 (YÖ): Yöpakkaset. Aikaa suorittamiseen 60 min.

Suomen ja Neuvostoliiton suhteet ovat 1958 pienoisessa kriisissä, jonka sen aikainen Neuvostoliiton johtaja, Nikita Hruštšov, julisti suhteiden ajautuneen ”yöpakkasiin”. Vartioiden tehtävänä oli hakea mahdollisimman monta rastia tunnin sisällä.

S0: Matkatehtävä: Kekkosen kuningaskunta

Vartioiden tehtävänä oli ylläpitää Suomen hyvinvointia ja samalla Kekkosen hallintoa. Näitä kahta asiaa kuvastivat kananmunat, jotka piti kuljettaa seuraavana päivänä yörastille, jossa niiden kunto ja hyvinvointi tarkastettiin. Munien tuli näyttää niiden kuvaamilta asioilta ja niiden näköisyys arvioitiin sunnuntaiaamuna.

 

Illalla vielä vartiot paisoivat makkaroita ja viettivät aikaa nuotion äärellä jutellen ja nauraen.

Kuten vierailupäiväkin, oli haikin ensimmäisen etapin sää erinomainen. Maasto oli myös mukavaa metsää ja metsänhoitoteitä sekä pitkospuita, joita pitkin oli helppo ylittää kosteikot.

 


Sunnuntaiaamu valkeni jälleen aurinkoisena. Vartiot söivät aamupuuronsa ja pakkasivat laavunsa. Ennen ilmoittautumista pois yörastilta arvioitiin vielä Kekkosen ja Suomen näköisyys ja tila.

Klo 7.30 ja ensimmäinen vartio liikkeelle.

 

S1: Noottikriisi. Aikaa suorittamiseen 15 min.

Vartioiden tehtävänä oli yhdistää 5 kuvaa vahoista sanomalehdistä ja 10 niihin kuuluvaa pääotsikkoa, joista 5 olivat valheellista tietoa. Kuten Noottikriisistä opimme, on kaikkeen tietoon suhtauduttava kriittisesti. Vain yksi vartion jäsen sai kerrallaan käydä tekemässä muutoksia otsikoihin.

S2: Peltojen paketointi. Aikaa suorittamiseen 30 min.

Vuonna 1969 tuli voimaan pellonvarauslaki, jonka myötä valtio pystyi tekemään sopimuksen maatilan omistajan kanssa, että jättäisi pellot viljelemättä. Näin estettiin maatalouden ylituotanto. Vartion tehtävä oli kuitenkin erilainen menettelytapa maanviljelijän siirtämiseksi pois pellolta. Väkipyöriä ja köysiä apuna käyttäen tuli vartioiden siirtää maanviljelijä-rastimies 1,5 metrin korkeuteen, jottei hän enää pystyisi viljelemään maataan.

S3: Muuttoliike Ruotsiin. Aikaa suorittamiseen 20 min.

Ruotsiin on muuttamassa suuri määrä suomalaisia paremman työn perään. Vartioiden tehtävänä oli hallita Ruotsin työmarkkinoilla tarvittavat kädentyö- ja arviointitaidot, nostamalla täysi vesiämpäri kahden metrin korkeuteen apunaan köysiä.

S4: Kuulaskeutuminen. Aikaa suorittamiseen 60 min.

Kilpailu on päättynyt. Vuonna 1969 Yhdysvallat voittivat Neuvostoliiton avaruuskilvassa kuuhun. Yhdysvaltojen saavutuksen innoittamina vartioiden tehtävänä on valmistaa rastimiehille arvioitavaksi hampurilaisateria lankkuperunoilla sekä koristeena Yhdysvaltojen lippu. Upeita annoksia pääsivät myös vartiot nauttimaan itse, sillä raaka-aineita oli reilusti.

S5: Vanhan valtaus

Vartioiden tehtävänä oli yksinkertaisesti: heittää tikkaa. Vartiolaiset heittävät vuorollaan kuusi tikkaa ja saa pisteen jokaisesta osutusta tikasta. Tikan kuvaavat teräviä argumentteja ja taulut Helsingin yliopistoa, jonka hallintoon ja opetukseen vuonna 1968 opiskelijaoppositio halusi vaikuttaa, valtaamalla Vanhan ylioppilastalon. Valtaus – kuten tikanheittokin – sujui rauhallisesti.

S6: Vietnam

David Morellin kirja ”Ajojahti” kertoo Vietnamin sodan veteraanista, John Rambosta, joka joutui yhteisönsä syrjimäksi ja aloittaa yksinäisen sodan kaupungin poliisivoimia vastaan, virittämällä ansoja ja esteitä näille. Vartion tehtävänä on selvitä heille viritetystä esteradasta mahdollisimman nopeasti. Esteradalla jouduttiin turvautumaan kavereihin haastavien esteiden sattuessa kohdalle.

S7: Jokamiehenoikeudet ja massaturismin pelko 70-luvulla. Aikaa suorittamiseen 30 min.

Vartion tehtävänä on tulkita erilaisia tilanteita jokamiehenoikeuksien kautta, missä tilanteissa toimitaan oikein ja missä väärin. Jokamiehenoikeudet ovat suomalaisille ja pohjoismaalaisille tuttuja, mutta Pohjoismaitten ulkopuolelta tulevat turistit eivät välttämättä ymmärrä sitä missä menee raja.

S8: Lapin ahdinko 60-luvulla

60-luvulla Lapin oloja leimasivat köyhyys, työttömyys, lääkäripula, huonot koulutusmahdollisuudet ja itsenäisen päätösvallan pienuus. Tämä toi Saamelaisten huonot olot myös samalla esille. Vartionjohtajat pyörtyivät heti luettuaan nämä tiedot. Samalla kaikilta nyrjähti nilkka, joka vaatii ensiapua (kylmä, koho, kompressio). Vartiolaisten oli siirrettävä itsetehdyillä paareilla johtajansa evakuointipaikalle.

S9: Rakennemuutos. Aikaa suorittamiseen 3 min.

Koneistumisen aikakausi puksuttaa eteenpäin. Tämä vähensi maa-ja metsätalouden työvoiman tarvetta 60-luvulla. Suomen oli aika siirtyä palveluyhteiskunnaksi, jota voidaan sanoa Euroopan nopeimmaksi. Vartion jäsenten oli myös mukauduttava tähän rakennemuutokseen ja toimittava yhdessä. Puuhun oli sidottu kolmen metrin korkeuteen pallo, johon jokaisen vartion jäsenen oli vuorollaan koskettava.

S10.1 (YÖ): 70-luvun virheistä oppien. Aikaa suorittamiseen 120 min.

1970–1990-luvut olivat suomalaisen rakentamisen pahinta aikaa, jolloin nopeus korvasi laadun. Asunnoista muodoista poistui väljyys ja suuret tilat, kun tilalle tuli suuri määrä ahtaita koppeja. Vartioiden tehtävä on kuitenkin pystyttää juuri sellainen majoite kuin sen parhaaksi näkevät.

S10.2 (YÖ): Zavidovo-vuoto. Aikaa suorittamiseen 360 min.

Kekkosen aikakausi Suomen johdossa on merkittävä, mutta nyt oli vartioiden aika punnita Suomen saavutusten ja Kekkosen kauden tekemien ratkaisujen suhdetta. Punnitseminenhan tapahtui vaa’alla, jotka vartioiden täytyi kasata annetuista materiaaleista. Tehtävään tarvittiin myös tehtävässä S0 valmistetut Kekkonen- ja Suomi-kananmunat.

 

Molemmat yörastit sijaitsivat samalla partiokämpällä Liesjärven retkeilyalueella. Tavallisesti haikkien yöpymispisteet ovat erähenkisimmissä olosuhteissa, mutta kämpän ja sen ympäristön puolesta tämä oli erinomainen paikka noin sadan hengen leiriytymiseen.

Säähavainnot matkalta: Aamupäivä aurinkoinen ja puolipilvinen, aurinkorasvalle oli hyötyä. Iltapäivän rasteilla alkoi pieniä tihkukuuroja, mutta niistä selvittiin nopeasti ja aurinko alkoi taas paistaa.
Maasto oli hyvin samankaltaista kuin edellisenä iltana.

Ensimmäiset olivat saapuneet yörastille jo hyvissä ajoin ennen klo 16.00 eli heillä oli paljon vielä valoisaa aikaa toimia yörastin tehtävien kanssa. Muut vartiot saapuivat yölle tasaisesti pitkin iltaa.

 

 


Maanantaiaamu alkoi sateen ropinalla laavujen katossa. Sadetta oli luvassa melkein koko päiväksi, mutta aamupäivä selvittiin kevyemmillä kuuroilla. Reitti oli kaikille selkeä, koska olivat toissa iltana kävelleet samat reitit toiseen suuntaan.

Ensimmäinen vartio taas liikkeellä klo 7.30

 

M1: ETYK 1975. Aikaa suorittamiseen 15 min.

Vartioiden tehtävänä oli yhdistää Helsingissä vuonna 1975 pidettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin huippukokoukseen osallistuneiden maiden liput ja niiden nimet. Lippuja ja nimiä oli kymmenen. Monikaan näistä lipuista ei enää ole käytössä, mutta niiden muistot saattavat elää uudemmissa lipuissa.

M2: Tupla tai kuitti

Klassikko televisiovisailuohjelman lailla vartioiden tehtävänä oli vastata rastimiesten esittämiin visaisiin kysymyksiin. Vastatessaan oikein he pystyivät jatkamaan ja tuplaamaan pisteet tai lopettamaan ja kuittamaan varmat pisteet haikin pistesaldoon. Kaikki kysymykset viittasivat jollain tapaa aiemmilta rasteilta saatuihin rastikäskyihin, joista löytyi aina lyhyet kertomukset aiheista, tapahtumista tai henkilöistä, joihin rastit liittyivät.

M3: Lada

Tuo ehkä ikonisin auto mitä löytyy. Ladaa on myyty vuodesta 1971 alkaen ja sen tuotantolinjan päättyessä vuonna 2012 on eräs maailman pitkäikäisimpiä automalleja. Vartioiden tehtävänä on kiitää kuin Lada kohti maalilinja. Nopein aika ratkaisee.

M4: Afganistanin sota 1979

YYA-sopimus ei ollutkaan aikoinaan niin hyvä ratkaisu rauhan ylläpitämiseksi – ainakaan Neuvostoliiton ja Afganistanin välillä. Onneksi Suomi ei ole joutunut NL:n miehittämäksi YYA-sopimuksen takia. Vartioiden tehtävänä oli pohtia miten Suomen historiassa moni asia olisi voinut päättyä eri tavalla ja samalla syödä kulhollinen suklaamoussea.

 

Viimeinen vartio saapui maaliin noin klo 10.00.

Haikin päätteeksi kaikki vartiot saivat antaa vielä palautetta kisasta, jonka jälkeen alkoi kaikilla noin neljän tunnin henkilökohtainen huoltotauko, eli saunomista ja peseytymistä, tavaroiden kuivaamista ja lepoa.

1950-luku: Olympialaiset [5. leiripäivä]

Erinomainen vierailupäivä luvassa.

Vierailupäivän aamu sarastaa aurinkoisena ja lämpimänä. Aamunavauksessa kuulimme Helsingin olympialaisista, Paavo Nurmen matkasta olympiasoihdun kanssa ja suomalaisten kisamenestyksestä. Luvassa oli siis urheilullinen päivä.

Aamupalan jälkeen keittiövartiot siivosivat omat alueensa ja telttansa sekä pakkasivat iltapäivällä alkavaa haikkia varten omia ja vartion yhteisiä tavaroita. Sudenpennut pakkasivat omia tavaroitaan ja auttoivat kasaamaan puolijoukkueteltat pois. Sudenpentujen ja muidenkin alueilta löytyi myös paljon löytötavaroita, joille koetettiin löytää omistaja. Toivottavasti mahdollisimman moni löytää oikean omistajan.

Klo 10.30 paikalle saapui vierailupäivän bussi täynnä vanhempia tutustumaan leiriin ja/tai hakemaan pienempiään pois. Noin tunnin ajan vanhemmat ehtivät tutustua leirialueeseen, kunnes kaikki kutsuttiin koolle ohjeistusta varten.

Oli leiriolympialaisten vuoro. Leiriläiset ja vanhemmat saivat muodostaa haluamiaan ryhmiä ja osallistua olympiahenkisille toimintarasteille. Ryhmille jaettiin kisapassit, jotka tuli täyttää päivän aikana rasteilta saaduilla leimoilla.

Kentältä löytyi kuulantyöntö ja saappaanheitto rastit, joissa voima ja heiton pituus ratkaisivat. Pisimmät saappaanheitot ylsivät melkein toiseen päähään kenttää.
Keskuskeittiön vierestä löytyi tukkihumala rasti, jossa pitää pyöriä pää metrin mittaisessa paalussa kiinni muutama kerta ja juostava lyhyt rata päästä päähän. Lapsilla ja lyhyemmillä ihmisillä on tässä lajissa selkeä etulyöntiasema, koska pää ei mene yhtä pyörälle.
Lavan tuntumasta löytyi tikanheittoa, miekkailua ja tasajalkaponnistusta, joissa tarvittiin koordinaatiota, ketteryyttä ja voimaa.
Uimarannalla päästiin melomaan sekä ampumaan keiloja kumoon vesipyssyillä.

Vierailupäivän päätteeksi oli sudenpentujen ja muiden lähtijöiden aika poistua leiriltä, joko yhteiskuljetuksella tai autoilla saapuneiden vanhempien kyydeillä. Bussien lähdettyä keittiövartiot tekivät vielä viimeiset valmistelut haikkia varten.

Tempuksen haikki alkoi klo 16.00

 

Vierailupäivän kuvasaalis:

 

-Viestintä-

1940-luku: Leipäkortteja ja kirjeitä kotiin [4. leiripäivä]

Ruoka on kortilla, mutta onneksi sää on mainio.

Sateisen päivän jälkeen on mukava herätä kuivaan säähän, vaikka luvassa onkin vesipäivä. Joka aamuisen lipunnoston jälkeen saamme kuulla sodanaikaisesta ruokapulasta ja kuinka partiolaisten määrä väheni sodan aikana. Ruokalaulujen ja aamupuurojen jälkeen oli aika aloittaa päivän ohjelma.

Seikkailijat pääsivät aamupäivän aikana peseytymään ja saunomaan. Sudenpennut taas pääsivät kokeilemaan heittoköydellä veden varaan joutuneen pelastamista, melomaan kanooteilla ja tutkimaan, mitä kaikkea Ruostejärven pinnan alta löytyy. Muutama vesihämähäkki löytyi sekä pieniä hyönteisiä. Tarpojille järjestetyllä rastikierrolla päästiin morsettamaan rummuttamalla, kasaamaan luovasti halkopinoja, valmistamaan ja maistelemaan pettuleipää ja kuusenkerkkäteetä, istuttamaan oman kukkamaan muodostamaan sanan Tempus ja punomaan ystävyydenrannekkeita. Samoajista taas osa alkoi valmistaa omaa lyhytelokuvaansa, kun toinen osa auttoi rastikierrossa. Hyvin suoritetuista rasteista saivat vartioikäiset palkinnoksi leipäkortteja, joita vastaan he pystyvät hakemaan elintarvikkeita keskuskeittiöltä.

Lounaaksi olleen kanakeiton jälkeen päästettiin tarpojat ja samoajat peseytymään ja seikkailijat pääsivät vuorostaan rastikierrolle. Seikkailijoille pidetyssä rastikierrossa päästiin pelaamaan tukkihumalaa, opittiin eri nuotiomuotoja ja sammutuspeitteen käyttöä ja piirrettiin partion tarinaa ja miten itse kokee partion. Sudenpennut ompelivat leirimerkit paitoihinsa, postittivat valmistamansa kirjeet ja painoivat leiripaidat kesäleirin logolla.

Samoajat saivat vielä ohjeistuksen vierailupäivän jälkeisestä haikista ja keräsivät vartioilleen tarvittavat materiaalit varastolta.

Päivällisen jälkeen olikin tunti vapaa-aikaa, jonka päätteeksi alkoi juhlallisuudet. Iltanuotioille saavuttiin lippusaattueen johdolla aivan hiiren hiljaa. Ohjelmassa lauluja, leikkejä ja ansiomerkkien jakamista. Aluksi kuitenkin saimme kuulla vielä lisää tarinaa SVPR:n alkuvuosista. Tämän jälkeen leikittiin parit yhteisleikit ja laulettiin kilpaa Oopuli taipulin tahtiin. Sitten olikin aika siirtyä juhlallisuuksiin.

Ensimmäiseksi Susiveikkojen tuleva lippukunnanjohtaja ja Tempuksen yksi leirinjohtajista, Eerika Simoinen, jakoi II-luokan Jänkäsusi-merkin Tiro Harkalle. Tämän jälkeen leirinjohtaja Vili Huhta-Koivisto jakoi SVPR:n ansiomerkkejä ja -ristejä. Ensimmäiseksi jaettiin ansiomerkki Kaisa Ikäläiselle Tavasteista, joka on toiminut aktiivisesti lippukunnassaan akelana. Seuraavaksi jaettiin kaksi kuparista ansioristiä. Ansioristit saivat Toimen Pojat Mikko Laakkonen ja Julius ”Julle” Maylett, jotka molemmat ovat toimineen lippukunnassaan, SVPR:ssä ja sen tapahtumissa, sekä muissa partiojärjestöissä moitteettomasti ja aina valmiina, edustaen aitoa partiohenkeä ja tarmokkuutta.
Lopuksi jaettiin vielä yksi Suomen Partiolaisten hopeinen ansioristi Vesa ”Vesku” Murtovaaralle Jeanne d’Arceista, joka on pitkän partiouransa aika ollut monessa avaintehtävässä niin pienissä kuin suurissakin tapahtumissa, viimeisimpänä kesäleiri Roihun palvelupäällikkönä.

Juhlallisimman osuuden jälkeen katsottiin vielä yhdessä aiemmin viikolla valmistunut samoajien mykkäelokuva, joka sai monet naurut sudenpennuilta. Lopuksi laulettiin vielä SVPR:n marssi ja tehtiin sisaruspiiri.

Iltaohjelman jälkeen oli vielä yksi tehtävä kaikilla: saada SVPR:n 100-vuotisen syntymäpäivän kunniaksi valmistettu kakku katoamaan.

Päivän kuvasaalis:

Kakun katoamistemppu:

Huomenna onkin vierailupäivä ja haikin alkaminen. Kaksi päiväisen haikin aikana blogi päivittyy hitaasti, mutta koetamme pitää muita julkaisukanavia ajan tasalla. Muista siis seurata!

-Viestintä-

1930-luku: Sotilaspojat ja Lotat [3. leiripäivä]

Sateinen aamu, päivällä onneksi taukoja.

Päivä alkoi sateisena ja harmaana lipunnoston ja aamunavauksen merkeissä. Aamunavauksessa saimme kuulla sodan aikaisesta nuorisojärjestötoiminnasta kuten Lotat ja suojeluskunnat, jotka valmensivat Suomen kansalaisia sodan varalle, ja kuinka nämä järjestöt vähensivät partion suosiota sotavuosien alla.

Leirinjohtajat kävivät tekemässä telttatarkastuksia keittiövartioissa. Monella oli paljon korjattavaa telttanarujen kanssa. Sateen sattuessa, voi huonosti kiristettyjen narujen seuraukset olla hyvin märät, kun vesi alkaa valua teltan katosta.

Aamupuurojen jälkeen aamupäivän ohjelmassa oli sudenpennuilla ensiapuharjoituksia, jossa käytiin läpi yksinkertaisia ensiaputilanteita, kuinka näytellään potilasta ja maskeerausta. Sudenpentujen suuria palovammoja ja haavoja, nyrjähdyksiä ja tajuttomuutta pääsivät keittiövartiot hoitamaan omien kertaavien harjoitusten jälkeen.

Kun potilaat oli saatu hoidettua, oli vuorossa lyhyt toiminnallinen rastikierto kaikilla. Leiriläiset pääsivät pelaamaan pihapelejä (esimerkiksi kuulantyöntöä, tikanheittoa ja hernepyssyllä ampumista), naamioimaan kasvonsa kasvomaaleilla, piiloutumista mahdollisimman nopeasti, evakuointia paareilla ja merkkilipuilla viestimistä.

Rastikierron jälkeen olikin lounaan valmistuksen ja ruokailun vuoro. Lounaaksi oli kalapataa perunalla ja ketsupilla. Ruokailun jälkeen aukeni kanttiini monen sudenpennun iloksi sateen ja kolean kelin keskellä.

Iltapäivällä seikkailijoilla ja sitä vanhemmilla oli ”sotaharjoitus”, lipunryöstöpeli Präihis, jossa tehtävänä on viedä vastapuolen joukkueelta elämännauhoja ja arvokkaita esineitä (kanistereita yms.), joilla kerryttää oman joukkueensa pistesaldoa. Johtajajoukkue kuitenkin voitti, vaikka heitä vastassa oli selkeä ylivoima seikkailijoita ja tarpojia.
Sudenpennut vuorostaan olivat valmistamassa leirimuistoa nauhasta punomalla, ja painamassa tiistaina valmistettuja postikortteja leirin logolla.

Päivälliseksi tarjolla oli makaroni-kinkkupastaa, ja kanttiini aukesi vuorostaan keittiövartioilaisille. Vaikka satoikin reilusti vettä tuona hetkenä, oli kanttiini jono silti pitkä. Päivällisen jälkeen oli hieman vapaa-aikaa kaikilla ja nopeimmat sudenpennut ehtivät painaa itsellensä leiripaidan.

Ilta-ohjelman ajaksi kokoonnuttiin yhteisesti Ruostejärven leirikeskuksen suuren saliin haastavien sääolosuhteiden takia. Tänään vuorossa oli jokaisen yhdeksän keittiövartion järjestämä esitys tai ohjelmanumero. Monella vartiolla oli laululeikkejä sekä veisailua ja kisailua, mutta illan ainut esitys, Haluatko miljonääriksi -sketsi, oli ehdottomasti illan kohokohta.

Iltapalaksi tarjolla oli lihapiirakka juustolla, ketsupilla ja sinapilla. Hiljaisuus alkoi klo 22.30 venähtäneen iltaohjelman takia.

Päivän kuvasaalis:

 

Huomenna jatkuu!

-Viestintä-

1920-luku: Maalla ja kaupungissa [2. leiripäivä]

Kaunis, aurinkoinen päivä. Hyvä sää toimia.

Keskiviikko aamu alkoi aurinkoisena. Sudenpennut heräsivät kello 7.00 aamupuurolle. Suuntana sudenpennuilla oli Korteniemen perinnetila, jonne kuljetus lähti klo. 9.00 aikoihin. Muu leiri heräsi vasta klo 8.00 ja siirtyivät siitä aamunavaukseen ja lipunnostoon. Aamunavauksessa saimme kuulla 1920-luvun historiaa Hollywoodin elokuvista, juhlista ja gangstereista, Suomen poliittisesta tilanteesta ja kieltolaista sekä muusta maailman menosta. Lipunnoston jälkeen keittiövartiot lähtivät valmistamaan aamupuurojaan ja viimeistelemään omia keittiövartioitaan.

Sudenpennut siirtyivät bussilla Korteniemen perhetilalle, jossa pääsivät tutustumaan nimensä mukaiseen perinnetilaan. Tilalla pääsi näkemään lampaita ja kanoja, tutustumaan kangaspuihin, valmistamaan jauhoja kivimyllyllä ja tutustumaan muuhun vanhanajan teknologiaan. Lounaan sudenpennut valmistivat paikan päällä itse trangioilla – toki apuna oli johtajia. Tarjolla oli helposti valmistuvaa pussipastaa. Keittiövartioiden aamupäivä olikin rennompi, ja lounaaksi he valmistivat jauheliha-makaronipastaa.

Sudenpentujen syötyä vatsansa täyteen, oli aika lähteä pienelle vaellukselle paikalliseen luonnonpuistoon, kohti kuljetusbussia. Seikkailijoille ja tarpojille pidettiin iltapäivällä rastikiertoja. Seikkailijat askartelivat itsellensä aikakauden mukaisen, juhla-asuun sopivan sulkapäähineen tai kravatin, leikkivät pihaleikkejä, tutustuivat mykkäelokuviin ja keksivät niihin repliikit ja suorittivat sokkoradan. Tarpojat taas harjoittelivat näyttelemisen taitoja mm. käsikirjoitusta, improvisaatioita ja roolipelaamista tuomioistuimessa, pantomiimia ja asioiden esittämistä muulla tavalla kuin puhumalla.

Sudenpennut saapuivat takaisin leiriin juuri sopivasti päivälliseksi, joka oli muuten kalakeittoa.

Iltaohjelmaan kuului sudenpennuilla saunomista ja peseytymistä, seikkailijoilla melomisen harjoittelua kanooteilla, tarpojilla erilaisten pihapelien pelaaminen kuten mölkky ja tikanheitto ja osa samoajista suunnittelivat ja kuvasivat ja leikkasivat oman mykkäelokuvan samalla kun toinen osa samoajista oli vahtimassa sudenpentujen ja uintia saunomista. Iltapalaksi tarjolla oli leipää ja jogurttia, jonka jälkeen olikin aika siirtyä iltatoimiin. Hiljaisuuden jälkeen johtajisto piti vielä lyhyen palaverin huomisesta päivästä ja kävivät saunomassa.

Päivän kuvasaalis:

Melonta:

Huomenna tuleekin sitten vettä. Toivottavasti ei kastuta pahasti.

-Viestintä-

1910-luku: Itsenäistyminen [1. leiripäivä]

Salaperäinen, usvainen aamu. H-hetki lähestyy.

Ensimmäiset raksalaiset ovat liikenteessä jo klo 7.00 aikaan, matkalla kohti rautakauppaa hankkimaan lisää lautatavaraa keittiövartiolaisia varten. Muut raksalaiset nouset vasta klo 7.30 valmistamaan aamupuuronsa.

Puurojen ja tiskien jälkeen, leirinjohto lähti 2-tielle busseja vastaan. Pienen odottelun jälkeen kaksi bussia saapuvat paikalle ja kolmas hieman myöhemmin. Lapset ulos kulkuneuvoista ja siirtyminen noin 800 metrin päähän leirikeskukseen, jossa kaikki valmistautuu yhteiseen lipunnostoon.

Lipunnoston jälkeen leirinjohtajat Eerika, Oskari ja Vili esittäytyvät pikaisesti ja kertovat muutamat yleiset ohjeet leirikeskuksesta, leiristä ja käytänteistä. Sudenpennut siirtyvät kasaamaan akeloiden johdolla omat puolijoukkueteltat ja seikkailijat ja sitä vanhemmat keittiövartionsa (mm. majoitteet, katos, pöytä, jätepiste).

Sudenpennut saivat lounaaksi puolijoukkuetelttansa valmiiksi, mutta keittiövartioiden rakentaminen vie vielä muutaman tunnin, koska rakennettavaa on huomattavasti enemmän. Keskuskeittiöltä tarjoiltiin lounaaksi jauhelihakeittoa, näkkileipää ja mehua.

Iltapäivällä keittiövartioit jatkoivat omien rakennelmien ja majoitteiden parissa. Sudenpennut sen sijaan rupesivat valmistaman omaa paperia paperimassasta pienessä paperitehtaassa. Sieltä syntyi erivärisiä postikortteja, joita koristeltiin prässätyillä lehdillä ja kukilla. Parin päivän kuivumisen jälkeen niille päästään kirjoittamaan ja sen jälkeen lähettämään kotiväelle.

Päivällistä odotellessa sudenpennut ehtivät veistää ja uittaa kaarnalaivoja, leikkiä ryhmäleikkejä sekä pitää leuanvetokilpailun. Päivälliseksi tarjolla oli kanapataa ohralla.

Päivälliseltä siirryttiin melkein suoraan iltaohjelmaan kuulemaan partion (partioliikkeen perustaminen, partio Suomessa ja SVPR:n synty) ja Suomen historiaa sata vuotta sitten. Lisäksi päästiin myös laulamaan ja leikkimään ja tietenkin huutamaan.

Iltapalaksi tarjoiltiin karjalanpiirakat kinkulla ja juustolla sekä mehua tai vettä oman valinnan mukaan. Iltapalan jälkeen olikin iltatoimien vuoro ja nukkumaan meno. Hiljaisuus alkoi klo 22.30.

Päivän kuvasaalis:

Päivällinen:

Huomenna jatkuu!

-Viestintä-

1900-luku: Sortokaudet [Raksa 2]

Harmaa ja sateinen päivä, mutta sehän ei meitä lannista.

Toinen rakennusleiripäivä käynnistyy kunnon lautasellisella puuroa ja aamukahveilla. Päivän agenda on saada loput oleelliset rakennelmat valmiiksi leiriläisten saapumista varten ja muita yleisiä järjestelyitä.

Aamupäivästä osa siirtyi rakentamaan ruokailukatosta ja -pöytiä, osa puhdistamaan likaisia jumppakuutioita ja osa rakentamaan keittiövartioiden yhteisiä ruoanlaittopisteitä, kun huomattiin, että niiden rakentamiseen löytyi riittävästi aikaa. Keittiövartioiden pisteet saatiin valmiiksi ennätysajassa, kun käytössä on tehokasta mies- ja sähkötyökaluvoimaa. Vain pöydät ja ruokailukatokset puuttuvat, mutta niiden kasaaminen kyllä hoituu leiriläisiltä. Keskuskeittiön ruokailutila tuli valmiiksi sopivasti juuri ennen lounasta, joka oli tänään hernekeittoa.

Vatsat täynnä ja takaisin hommiin. Iltapäivän ohjelmassa kuivatustelttojen kasaaminen valmiiksi toimintakuntoon kovempien sateiden yllättäessä, keittiövartioiden yhteisten tavaroiden jakaminen valmiisiin pinoihin ja saunan oven huonon asennuksen korjaaminen, jonka huomasimme eilen saunoessamme. Tärkeitä asioita kaikki.

Päivälliseksi oltiin valmistettu kana-nuudeli-wokia. Ruokaa tuli niin paljon, että siitä riitti monelle iltapalaksi, saunomisen jälkeen.

Huomenna päästäänkin sitten todelliseen työhön, kun aamulla noin klo 9.30 paikalle pamahtaa kolme bussilastillista sudenpentuja, seikkailijoita, tarpojia, samoajia, vaeltajia ja tukevia aikuisia.

Päivän kuvasaalis:

Huomenna jatkuu!

-Viestintä-

Artikkeli kategoriassa